Talvikausi 2014, loppupään tilannekatsaus

Aikalailla tällainenhan se talvikausi sitten loppujen lopuksi oli.

Kuten yleensä, myös tällä kertaa kausi tuntui alussa hirmu paljon siistimmältä ja hauskemmalta kuin näin jälkiviisaasti mietittynä. Vähän harmillista, mutta toisaalta rauhoittavan luonnollista ja rutiininomaista. Totta kai kaikki uusi ja tuore tuntuu kiinnostavammalta kuin wanha ja jo nähty. Lisäksi jos kauden aikana katsomislistalle ei ole osunut mitään suurenmoisia onnistujasarjoja, mieleen jää helposti päällimmäisinä ne sarjat jotka herättivät edes jotain tunteita.
Eli ne ei-mieluisat yllättäjät ja muuten vain surkeat sarjat. (↑kuva liittyy↑)
Mutta minkäs teet, elämä on jinseitä.

Talvikausi 2014, "alkupään" tilannekatsaus

Suunnilleen näin.

Desucon Frostbite tuli, Desucon Frostbite meni. Kivaa oli ja ensi vuonna uudestaan, kuten aina aiempinakin vuosina.
Oma conireissuni alkoi, kun pakkasimme perjantaina WcDuckin kanssa kamat autoon ja suuntasimme kohti--

Ei kun ei.
En kirjoita nyt Frostbitestä, lähinnä ihan vain siksi koska en ikinä muutenkaan kirjoita mistään tapahtumista. Varsinaiset palautteet purin melko kattavasti desun omaan palautelomakkeeseen ja pitkin tapahtumaa tötterön puolelle, eiköhän ne riitä.

Sen sijaan kirjoitan meneillään olevasta talvikaudesta, tuttuun tapaan näin suunnilleen ajoissa.
Minusta tämä kausi on nimittäin ihan hyvä. Katsomiskelpoisia sarjoja tuntuu olevan vähän liikaakin, ja kyynel silmäkulmassa olen joutunut heittelemään sarjoja menemään. Osaa en edes aloittanut.
Omalla listallani on laskujeni mukaan yhteensä 19 sarjaa, joista suurin osa viikottaistahtisia, eli eiköhän tämä kattaus ala olla tässä. Muuten ei riitä aikaa laivojen kanssa leikkimiseen.

Syyskausi 2013, lopputunnelmat

Mitä enemmän muistelen mennyttä kautta, sitä mutrummaksi naamani vääntyy

Syyskausi loppui jo jokunen tovi sitten, ja tuttuun tapaan päädyin purkamaan sitä vasta nyt. Tällä kertaa sain kauden katsotsomisen kannalta pakettiin jopa melkolailla ajoissa, mutta muiden projektien vuoksi kirjoituspuoli hieman viivästyi. Olen niin kovin kiireinen mies, niin kovin kiireinen!
Tai sitten syy on siinä, ettei kausi ollut alun perinkään kovin kinostavan oloinen (ks. alkupään postaus), joten myös lopputunnelmien kirjaaminen tuntuu keskimääräistä vähemmän kinostavalta. Jokainen voi nyt kaivaa mielikuvituspiippunsa esiin ja pohtia, kumpi syy on todennäköisempi.
Hmm, hmm ja hmm.

Omavaraisia hahmoekosysteemejä

Eli miksi KanColle söi Touhoun.

Kuinka moni muistaa, kun vuosi oli nolkytä-jotain, Imperishable Night oli uusin Touhou-peli ja netti oli täynnä hauskoja IOSYS-flasheja kivan oloisilla musiikeilla ja hahmoilla?
Minä ainakin muistan.
Silloin ruoho oli vihreää, aurinko paistoi talvellakin ja joka päivä oli oma pieni seikkailunsa. Voi pojat, se vasta oli aikaa! Kävin jopa ulkona vapaa-ajallanikin, ainakin silloin tällöin.

Ja siitä se alamäki sitten suunnilleen lähtikin. Ei onneksi minulla, mutta näin Touhou-ilmiön osalta.
IN:n jälkeen tuli MoF ja SA, jotka eivät enää olleetkaan niin hyviä kuin pari edeltäjäänsä. Menettelivät, mutteivat yltäneet läheskään samalle tasolle.

Sitten tuli UFO ja Oh Desires, jotka maistuivat jo lähinnä puulta eivätkä innostaneet niin sanotusti lainkaan. Niissä ei ollut enää niin paljoa kivoja uusia hahmoja ja pelimekaniikat oli väännetty ihan millaisiksi sattuu.
Ilmeisesti nyt on tulossa/tullut sarjan 14. osa, mutta joo ei. Ei kyllä. Ei kinosta, minun töhökyytini taisi olla tässä.
On minulla parempaakin tekemistä. Esim.. opiskel-... katsoa piir-...
Pelata KanCollea ja etsiä siitä fanitaidetta netistä, eli tehdä tismalleen samaa mitä tein aiemmin töhöllä.

Tuntuukin vahvasti siltä, että tänä vuonna startannut Kantai Collection löi Touhou-saagalle viimeisen naulan arkkuun ja nousi tämän valtaistuimelle, kalifiksi kalifin paikalle. Tässä tapauksessa toimi oli tosin oikeutettu, sillä kansa oli tyytymätön oloihinsa ja vaati vallankumousta.
Tämän myötä rupesin miettimään tapahtunutta ja yleisemminkin harrastuskenttiä, joissa pyörin. Aika jossa elämme, on nimittäin jokseenkin mielenkiintoinen, myös viihteen kannalta.
Ja koska minulla kerran on blogi, miksen jakaisi näitä tuumauksiani muillekin?

Syyskausi 2013, ajatukset alkupuoliskosta

Kesäkausi tuli ja meni, ja olen lopultakin saanut syyskauden sarjavalinnat lyötyä lukkoon. Viime kausi tosiaan meni aikataulutuskämmien vuoksi omalla kohdalla vähän plörinäksi, joten ajattelin ottaa tällä kaudella hieman rauhallisemmin ja aloittaa tavallista vähemmän sarjoja. Kauden vaihteessa katsottavien lista valahti melkein kokonaan tyhjäksi, joten nyt on oiva hetki iisisti ottamiselle. Ehkä ehdin jopa katsoa joitakin viime kausilta jääneitä sarjoja pois kummittelemasta.
Tai sitten käytän tämä vapautuneen ajan KanColleen, mikä tuntuu todennäköisemmältä vaihtoehdolta.

Ylipäätään tuntuu, että tämä kausi on hyvä kausi rauhoittumiseen: ainakaan minuun kolahtavia sarjoja ei tunnu pyörivän mahdottoman montaa, vaan kausi tuntuu paria poikkeusta lukuunottamatta melko tasapaksulta ja yhdentekevältä hötöltä.
Tästä johtuen poikkean hieman yleisestä läpikäymiskäytännöstäni, ja painotan pidemmissä pätkissä katsausta jonkin verran niihin kauden "kinostaviin sarjoihin"^(?) omien lemppareideni lisäksi.
Mutta muutoin tutulla formaatilla:

Kesäkausi 2013, fiilikset koko paketista (2/2)

Tässäpä se aiemmin luvattu kakkososa kesäfiiliksille. Ykköspätkässä höpisinkin jo aivan tarpeeksi yleisistä syistä vetkuttelulle, eivätkä nämä syyt ole siitä mihinkään muuttuneet. Sanotaan vaikka niin, että lippulaivani Murakumo on nyt lv. 66, kun se viime kirjoituksen kohdalla oli 58.
Kuten aiemmin totesin, tällä kertaa vuorossa Free!, C³-kerho ja WataMote, sekä lyhyesti muutama sananen kaudella pyörineistä jatkokausista:

Kesäkausi 2013, fiilikset koko paketista (1/2)

Ilmeeni, kun yllättäen onkin taas aikaa piirretyille

Kesäkausi ei tänä vuonna mennyt omalta osaltani ihan sataprosenttisen putkeen, mikä näkyy muun muassa siinä, etten kirjoittanut siitä lainkaan alkupuolen postausta. Ikävää, mutta nyt kävi näin.
Syynä tähän oli yksinkertaisesti se, että pääsin hyppäämään kauteen mukaan todella myöhään ja todella verkkaiseen tahtiin: muistaakseni ainoat sarjat, joita seurasin alusta asti viikottaisina olivat Free! sekä Fantasista Doll. Loppuihin tartuin vasta jossain jaksoissa 5-9, sarjasta riippuen. Tästä johtuen muutama alun perin katsomislistalle suunniteltu sarja ehti kokonaan loppua, ennen kuin olin katsonut niistä jaksoakaan. Esimerkeiksi näistä heitettäköön vaikkapa Fate/kaleid liner Prisma☆Illya, Gen'ei wo Kakeru Taiyou sekä Brothers Conflict.
Onneksi RSS-laturi kuitenkin puski näistä kaikista joka viikko jakson kovalevylle, joten saan ne helposti maratoonattua. Tai helposti ja helposti, aikaa kun ei ikinä ole käytettävissä ihan rajattomasti.

Syy kauden kämmimiseen oli melko yksinkertainen: tehtaaseen sijoittuvat kesätyöt veivät kaiken ajan ja energian, eikä kahdeksan ja puolen aivonnollaustunnin jälkeen riittänyt jaksaminen piirrettyjen katsomiseen tahi mihinkään muuhunkaan ajattelua vaativaan. Onneksi pääsin takaisin opintojen pariin, joten vaikka aikaa on vähemmän kuin töissä käydessä, on päivän päätteeksi yleensä huomattavasti virkeämpi ja elinvoimaisempi.