Kesäkausi 2014, alkupuolisko

Olen varma että kesälomalla oleminen on suunnilleen tällaista.

Loman alkaessa tuumin, että voisin helposti aloittaa kaikki kauden kiinnostavan oloiset sarjat ja siihen päälle vielä muutaman ei-kiinnostavan ihan vain koska voin. Aikaa kuitenkin löytyy joka päivä koko päivän edestä ja niin edelleen.
Viime lomastani oli selvästi liian kauan aikaa, koska eihän se nyt tietenkään niin toimi.

Ensinnäkin laivani tarvitsevat minua, etenkin nyt kun kesäeventti starttasi ja sitä täytyisi paukutella seuraavat parikytä päivää niin paljon kuin suinkin vain mahdollista. Velvollisuudet ennen huvittelua ja niin edelleen.
Toisekseen mökkeilyt ynnä muut sukuloinnit. Tänäkin kesänä havainnollistuin siitä, että viikon AFKaaminen tosiaan meinaa yllättävän montaa rästiin kasautuvaa jaksoa piirrettyjä. Yhteensä noin lyhyehkön sarjan verran. Kyllähän ne pois saa katsottua vaikka koko ajan pukkaakin lisää, mutta on se silti viikottaiseen katsomiseen nähden raskasta.

Tässä kuitenkin jokunen miete niistä sarjoista, jotka sain listalleni mahdutettua edes joten kuten. Tutulla formaatilla:

Kevätkausi 2014, karsittu loppupää

Kesätyöt peltitölkkitehtaalla loppuivat, käteen jäi kohtalainen tukku muovituskelpoista rahaa ja iso kasa vapaa-aikaa. Niin iso kasa aikaa, että se riittää sekä piirretyille että laivastovelvollisuuksien hoitamiseen.
Sain siis lopultakin tämän vuoden kevätkauden pakettiin, tuttuun tapaan pari viikkoa myöhässä.
Alkupään postauksen löydät täältä, loppupään postaus on tämä tässä ↓↓

Kevätkausi 2014, karsittu alkupää

Ilmeeni, kun aika ei taaskaan riitä mihinkään mihin haluaisin sen riittävän

Yhden kauden ehdin katsoa normaalilla sarjamäärällä, seuraavalla ei enää riittänyt aikaresurssit.
Parisen viikkoa sitten postista nimittäin tupsahti pitkään odotettu Eiyuu*Senkin jatko-osa, jota on tullut taottua sen jälkeen turvallisen tasaiseen tahtiin, keskimäärin kahdesta viiteen tuntia päivässä. Siinä vasta kelpo peli, kirjoitan siitä muutaman sanan sitten ensimmäisen läpipeluukerran jälkeen.
Ja ikään kuin 'Senki ei veisi päivistä tarpeeksi suurta osaa, iski KanCollen syntymäpäivä ja sitä juhlistava keväteventti.

Suurin osa päivästä kuluukin näiden kahden elintärkeän askareen parissa, joten piirrettyjä tulee katsottua keskimäärin vain jakso tai pari per päivä. Ehkä tilanne rauhoittuu vähitellen, mutta kouluhommillekin pitäisi uhrata jokunen tovi viikossa. Otan siis suosiolla tälläkin kaudella astetta iisimmin, ja jätän tavallista suuremman määrän piirrettyjä ns. omaan rauhaansa.
Tässä tulla formaatilla ne sarjat, jotka listalleni nappasin:

Talvikausi 2014, loppupään tilannekatsaus

Aikalailla tällainenhan se talvikausi sitten loppujen lopuksi oli.

Kuten yleensä, myös tällä kertaa kausi tuntui alussa hirmu paljon siistimmältä ja hauskemmalta kuin näin jälkiviisaasti mietittynä. Vähän harmillista, mutta toisaalta rauhoittavan luonnollista ja rutiininomaista. Totta kai kaikki uusi ja tuore tuntuu kiinnostavammalta kuin wanha ja jo nähty. Lisäksi jos kauden aikana katsomislistalle ei ole osunut mitään suurenmoisia onnistujasarjoja, mieleen jää helposti päällimmäisinä ne sarjat jotka herättivät edes jotain tunteita.
Eli ne ei-mieluisat yllättäjät ja muuten vain surkeat sarjat. (↑kuva liittyy↑)
Mutta minkäs teet, elämä on jinseitä.

Talvikausi 2014, "alkupään" tilannekatsaus

Suunnilleen näin.

Desucon Frostbite tuli, Desucon Frostbite meni. Kivaa oli ja ensi vuonna uudestaan, kuten aina aiempinakin vuosina.
Oma conireissuni alkoi, kun pakkasimme perjantaina WcDuckin kanssa kamat autoon ja suuntasimme kohti--

Ei kun ei.
En kirjoita nyt Frostbitestä, lähinnä ihan vain siksi koska en ikinä muutenkaan kirjoita mistään tapahtumista. Varsinaiset palautteet purin melko kattavasti desun omaan palautelomakkeeseen ja pitkin tapahtumaa tötterön puolelle, eiköhän ne riitä.

Sen sijaan kirjoitan meneillään olevasta talvikaudesta, tuttuun tapaan näin suunnilleen ajoissa.
Minusta tämä kausi on nimittäin ihan hyvä. Katsomiskelpoisia sarjoja tuntuu olevan vähän liikaakin, ja kyynel silmäkulmassa olen joutunut heittelemään sarjoja menemään. Osaa en edes aloittanut.
Omalla listallani on laskujeni mukaan yhteensä 19 sarjaa, joista suurin osa viikottaistahtisia, eli eiköhän tämä kattaus ala olla tässä. Muuten ei riitä aikaa laivojen kanssa leikkimiseen.

Syyskausi 2013, lopputunnelmat

Mitä enemmän muistelen mennyttä kautta, sitä mutrummaksi naamani vääntyy

Syyskausi loppui jo jokunen tovi sitten, ja tuttuun tapaan päädyin purkamaan sitä vasta nyt. Tällä kertaa sain kauden katsotsomisen kannalta pakettiin jopa melkolailla ajoissa, mutta muiden projektien vuoksi kirjoituspuoli hieman viivästyi. Olen niin kovin kiireinen mies, niin kovin kiireinen!
Tai sitten syy on siinä, ettei kausi ollut alun perinkään kovin kinostavan oloinen (ks. alkupään postaus), joten myös lopputunnelmien kirjaaminen tuntuu keskimääräistä vähemmän kinostavalta. Jokainen voi nyt kaivaa mielikuvituspiippunsa esiin ja pohtia, kumpi syy on todennäköisempi.
Hmm, hmm ja hmm.

Omavaraisia hahmoekosysteemejä

Eli miksi KanColle söi Touhoun.

Kuinka moni muistaa, kun vuosi oli nolkytä-jotain, Imperishable Night oli uusin Touhou-peli ja netti oli täynnä hauskoja IOSYS-flasheja kivan oloisilla musiikeilla ja hahmoilla?
Minä ainakin muistan.
Silloin ruoho oli vihreää, aurinko paistoi talvellakin ja joka päivä oli oma pieni seikkailunsa. Voi pojat, se vasta oli aikaa! Kävin jopa ulkona vapaa-ajallanikin, ainakin silloin tällöin.

Ja siitä se alamäki sitten suunnilleen lähtikin. Ei onneksi minulla, mutta näin Touhou-ilmiön osalta.
IN:n jälkeen tuli MoF ja SA, jotka eivät enää olleetkaan niin hyviä kuin pari edeltäjäänsä. Menettelivät, mutteivat yltäneet läheskään samalle tasolle.

Sitten tuli UFO ja Oh Desires, jotka maistuivat jo lähinnä puulta eivätkä innostaneet niin sanotusti lainkaan. Niissä ei ollut enää niin paljoa kivoja uusia hahmoja ja pelimekaniikat oli väännetty ihan millaisiksi sattuu.
Ilmeisesti nyt on tulossa/tullut sarjan 14. osa, mutta joo ei. Ei kyllä. Ei kinosta, minun töhökyytini taisi olla tässä.
On minulla parempaakin tekemistä. Esim.. opiskel-... katsoa piir-...
Pelata KanCollea ja etsiä siitä fanitaidetta netistä, eli tehdä tismalleen samaa mitä tein aiemmin töhöllä.

Tuntuukin vahvasti siltä, että tänä vuonna startannut Kantai Collection löi Touhou-saagalle viimeisen naulan arkkuun ja nousi tämän valtaistuimelle, kalifiksi kalifin paikalle. Tässä tapauksessa toimi oli tosin oikeutettu, sillä kansa oli tyytymätön oloihinsa ja vaati vallankumousta.
Tämän myötä rupesin miettimään tapahtunutta ja yleisemminkin harrastuskenttiä, joissa pyörin. Aika jossa elämme, on nimittäin jokseenkin mielenkiintoinen, myös viihteen kannalta.
Ja koska minulla kerran on blogi, miksen jakaisi näitä tuumauksiani muillekin?